Teknisiä ongelmia ja ulosajo!

Satamoto.fi -ralli ajettiin kirpeässä pakkassäässä Siikaisten alueella. Reitti oli hienossa kunnossa ja starttasimme matkaan numerolla 11.

EK1 Oli alkuosuudeltaan nopeaa valtion baanaa. Ajo sujui huomattavasti paremmin mitä alkuun osattiin aavistaa auton jousitusmuutokset olivat onnistuneet mainiosti. Loppuosuudella auto pompsahti pois urasta ja jäi reiluksi minuutiksi hankeen kiinni näin 1,5 vuoden taika murtui ja ulosajo oli tosiasia.

EK2 Sujui ykköstä ripeämmin auto oli hyvä ajaa ja se näkyi myös ajassa, sillä olimme luokan toiseksi nopein. Edellä meni ainoastaa Erkkilän Pasi GT Corollalla. Kakkosen jälkeisellä huoltotauolla kaikki oli ok, kunnes ajoimme tauko AT:lle yhtäkkiä takapyörät menivät jumiin ja keskeytys oli tosiasia. Tallilla ihmettelyn jälkeen huomasimme kardaanin pulttien ollen löysät ja siitä johtui jumittaminen

Jämsä-rallista kolmanneksi korkeimmat pisteet

Hotelli Jämsä-ralli ajettiin 25.2 hienossa säässä osittain Jyväskylän MM-rallistakin tutuilla teillä. Mukana matkassa olivat Toni, Markus, Harri ja Sami.

EK1 Erikoiskokeelle yksi starttasimme tuttuun tapaan varmalla ajolla. Vauhtia oli syytä pitää ylhäällä jos mieli kärkipaikoille. Ajo meni ihan kivasti ja autoon tehdyt jarru muutokset olivat pureneet. Auto oli äärettömän hyvä ajaa. Aika pätkällä oli riemastuttavan hyvä yleiskilpailun 7 ja luokan 4.

EK2 Ek kakkoselle starttasimme samoilla eväillä kuin ykkösellekin. Ajo meni hyvin ja aika oli erittäin hyvä luokan toinen ja yleiskilpailun 4! Pohjat menivät Toni Kuhaselle.

EK3 Komonen oli erittäin kinkkinen pikkutie ajo tuntui helpolta ja muutenkin aika johdonmukaiselta. Mikään "paikka" ei tullut pahemmin silmille ja kahteen aikaisempaan erikoiskokeeseen verrattuna aika oli hivenen heikompi.

EK4 Neloselle startattiin sekavin tuntein jollain lailla mielessä oli se ettei ulos saisi ainakaan ajaa, sillä olihan 4 edellistä kisaa keskeytetty ja niistä kahdessa viimeisessä ajettu vielä pihalle! Yhdessä vasurissa linja ajautui hieman ulos ja osuimme kevyesti penkkaan. Ajo oli erittäin varovaista ja aika todella huono.

EK5 Viitoselle startattiin taas ilman turhia paineita ja ajokin oli heti sen mukaista. Auto meni niinkuin mieli ja oli mukava kurvailla. Tie oli osittain jo meidänkin numerolla (33) ala-arvoisessa kunnossa mutta emme antaneet sen häiritä ajoa. Aika oli kohtuullinen yleiskilpailun 10 ja luokan 6 nopein.

Kaiken kaikkiaan maaliin taas 4 kisan keskeytyksen jälkeen oli tosiasia!!! Vielä uran paras F-cupin sijoitus niin eipä se kisa olisi voinut paremmin mennä. Pikkuluokan 3 ja yleiskilpailussakin 5 nopein.

Kärryisistä tuomisina luokkavoitto

K1 Katsastajat Rallisprint ajettiin heti Jämsä rallin jälkeen seuraavana päivänä Kärryisten tutulla radalla. Tämä oli vasta Samulin toinen rallisprint -kilpailu. Aamulla matkaan lähtivät Harri, Sami ja Timppa.

KIERROS 1. Ensimmäinen kierros meni opetteluksi auto oli erittäin hyvä ja aikakin oli yllättävän hyvä, luokan toiseksi nopein heti Säkylän Kai Mäkelän perässä. Alun mutkat tuntuivat tulevan kokoajan pikkuisen silmille ja näin mutkat menivät pussille.

KIERROS 2. Ennen toista kierrosta oli sitten murheita tiedossa, sillä auton alla ollut pressu jäi kiinni piikkirenkaaseen ja kietoutui oikean takarenkaan alle. Sillä tuloksella, että jarruletku meni poikki ja nesteet valuivat pihalle. Soiton jälkeen Jokioisen Samin johdolla huoltomiehet tulivat katsomaan jarrumurheita. Kuin ihmeen kaupalla Sami, Harri ja Timo saivat kuin saivatkin taiottua muutamassa minuutissa uuden jarruletkun pään ja ilmasivat nopeasti jarrut. Starttiin jäi aikaa vain vaivaiset 15 sekuntia ja jarrut olivat kysymysmerkki. Se ei kuitenkaan ajoa haitannut vaan nyt auto kulki todella hyvin. Mokia ei tullut ja ajo oli puhdasta ja aika oli erittäin hyvä ja näin luokan pohjat irtosivat ja ensimmäinen sprinttivoitto oli tosiasia! Yleiskilpailussakin sijoitus oli kahdeksas.

TALVEN NELJÄNNESSÄ RALLISSA PIENTÄ MURHETTA

Heti kilpailun alussa koettiin varsinainen shokkiherätys. Ensimmäistä EK:ta oltiin ajettu vain muutama sata metriä, kun nypyn ylittävä talonpiha oikea yllätti täysin. Vauhtia oli liikaa ja tilanne paikattiin spinnaamalla leveään pihaliittymään, johon jäätiin kiinni. Onneksi ripeä katsojajoukko juoksi työntämään ja pääsimme uudelleen liikkeelle. Aikaa tässä menetettiin parikymmentä sekuntia.

Tien luonne tuntui ensimmäisillä pätkillä erittäin yllätykselliseltä. Silti mentiin se, mitä vähänkin arvattiin. Kakkosella eräässä oikeassa auto nousi irtolumelle ja ajautui penkkaan kiinni. Penkka imi etupäätä, mutta pääsimme siitä läpi takaisin tielle. Sopivan vaihteen arpomisen ja tuulilasin pyyhintöjen jälkeen matka jatkui. Laskeskelimme, että aikaa oli näissä merkeissä hukattu yhteensä jo puoli minuuttia.

Tästä eteenpäin homma kävi jo normaaliin tahtiin ja saimme ajettua luokkamme kärjen takaisin kiinni. EK5:n jälkeisellä tauolla olimme luokkajohdossa, noin 5 sekuntia Esa Peltosta edellä.

EK6 :lla oli sitten meidän tämän kisan katastrofin paikka. Puolivälin jälkeen eräässä vasemmassa mutkassa sattui hyvin samankaltainen penkkatössäys, kuin kakkosella. Nyt vain kävi niin, että jäimme kunnolla kiinni. No työntötalkoilla homma hoitui, mutta kisa oli väistämättä pilalla.

Lievät ulosajot ja muut tapahtumat ovat toki normaalia autourheilua. Mutta varsinainen pettymys koettiin siinä, että perävälityksen todettiin taas ääntelevän huolestuttavasti. Sillä kun oli tähän mennessä ajettu vain 1 ½ -rallia. Uusista osista tehtynä ja ammattilaisen sovittamana, ei tämä ratkaisu tunnu riittävän luotettavalta. Asia saadaan toki nopeasti kuntoon, mutta mahdollisesti muita ratkaisuja pitää kesäkauteen mennessä miettiä. EK 7 jätettiin ajamatta, ettei turhaan rikota mitään enempää, kun loppusijoitus oli valahtanut käsistä.

Kahden viikon päästä koittaa sitten talvikauden viimeinen rutistus. Kun F-cupin osakilpailu ajetaan Joensuussa. Toivomme että vähäiset vastoinkäymiset koettiin nyt tässä rallissa, jolla ei ollut F-cupin kaltaista merkitystä. Muutenhan kaikki on kunnossa ja lähdemme luottavaisina hakemaan lisää sarjapisteitä!

Epäonni vainoaa, jälleen tekniikkakeskeytys

PUHDASTA AJOA, ILMAN TULOSTA

Itäralliin lähdettiin hieman erilaisen valmistautumisen jälkeen. Sillä edeltävä viikko kului lähes öitä myöden testitiellä sattuneen haverin korjauksessa. Edeltävänä Sunnuntaina sattunut puu-osuma vaati koritöitä, tekniikan purkua ja uudelleen kokoamista. Mutta Teamin voimavarat riittivät vaativimmankin tilanteen edessä niin, että kilpailuun lähdettäessä kaikki oli täysin kunnossa. Vain auton etupään maalaus ja viimeistelyn puutteet muistuttivat tapahtuneesta.

Itärallissa odotti 93 vaativaa erikoiskoekilometriä. Lähdimme reitille kolmantena autona, ( kilpailunumeromme oli 18 ). Kaksi ensimmäistä erikoiskoetta päästiin ajamaan ennen lisääntyvän lumisateen alkua. Ja isommilla tien osuuksilla, hyvällä pidolla oli hieno ajaa. Kahden erikoiskokeen jälkeen ensimmäiselle huoltotauolle saapuessamme olimme luokan 5. -sijalla.

Kolmas erikoiskoe oli reilut 26 km pitkä, jonka alkuosalla päästiin jo hyvään ajorytmiin kiinni. Noin 10 kilometrin kohdalla, hieman vinosti heittävän hypyn alastulossa sitten paukahti. Tämän jälkeen alkoi tuntua siltä, että taka-akselin kiinnityksestä on jotain rikki. Vauhtia oli pakko hidastaa, jottei koko peräpää repeäisi irti. Edessä olisi ollut vielä lähes yhtä pitkä EK4, ennen huoltoa. Jonka selvittäminen ei tässä tilanteessa enää ollut mahdollista.

Monista viimeaikojen kisoista on ollut tuloksena paljon enemmän keskeytyksiä kuin tuloksia. Joten siinä valossa tilanne voi enää lähinnä muuttua paremmaksi. Lohdulliseksi tilanteen tekee se, että vauhdillisesti ollaan kaikissa tapauksissa lähellä sarjamme kärkeä. Joten se asia sentään on oikealla tolalla. Ehkä tarvitaan sitten enää ripaus parempaa tuuria, jotta vuorostaan kunnollinen menestysputki voisi alkaa?

Talvikausi loppuu nyt tähän ja kesäkauteen päästään starttaamaan pian Toukokuun puolivälin aikoihin. Tällä välillä on monenlaista tehtävää, joten kohtapuoliin lisää…

Rengasvalinnat selville

ALUERALLISTA HYVÄ STARTTI KESÄKAUTEEN

Lounais-Suomeen, Kiskon ympäristöön oli rakennettu mielenkiintoinen ralli. Kompakti reitti oli konaisuudessaan 75 km pitkä. Joka sisälsi viisi lyhyttä erikoiskoetta, yhteensä 28 km. Tämä tarjosi oivan tilaisuuden taukopölyjen karistamiseen kuljettajien ja koko teamin harteilta. Kuten myös uuden rengastyypin kokeiluun kilpailutilanteessa. Aloitimme rallin leveämmällä Michelin renkaalla, mitä olemme aiemmin käyttäneet.

EK1 (5,34 km) oli kauttaaltaan irtosorainen ja tuntuma rengaspitoon oli kadoksissa. Kello kertoi myös selvästi, että vauhtia oli löydyttävä lisää.
EK2:lle (2,96 km) lähdettiin kiristämään, mutta siitä meinasi koitua jo vahinko. Pitoa ei ollut normaalisti, vaan luisto karkasi pitkäksi ja menetimme aikaa peruuttelussa.
EK3:lle (5,42 km) vaihdettiin takapäähän takaisin kapeampaa kumia ja heti alkumetreiltä huomattiin tilanteen parantuneen selvästi. Normaali ajorytmi alkoi pian löytyä ja sen myötä tulokset kohentua.
EK4:lla (3,03 km) meiltä irtosi taaempi äänenvaimennin, joka aiheutti hetken hämmennystä. Ääni auton sisällä lisääntyi melkoisesti, muuten kaikki toimi normaalisti.
EK5 (8,77 km) Oli jo sitten "tuttua Samulia" alusta loppuun. Vauhti oli kaksivetoisten nopeinta. Vain kolme isomman luokan nelivetoista ehti edelle.

LOPPUTULOKSISSA NELJÄNNEKSI

Alun kokeilujen vuoksi, suunnitelmat luokan kärkisijoista piti unohtaa, kun ralli oli näin lyhyt. Johtopaikkaa piti alusta lähtien F-cupin pisteissä 2.-sijalla oleva Marko Boström, jonka voittamiseksi olisi joka tapauksessa tarvittu 100% suoritus. Lopulta sijoituksemme oli neljäs, josta vielä palkinnot muistoksi.

Tästä rallista saatiin lopullinen vahvistus kesäkauden rengasvalintoihin. Sekä voitiin todeta auto toimivan ja tilanteen olevan kaikilta osin kunnossa. Samoin mieltä lämmitti loppukilometreille reilusti kasvanut vauhti. Siihen ei ole enää paljon lisättävää.

Vetoakseli poikki

KÄRKIPORUKAN VAUHDISTA TIENVARTEEN

SM-Waltikka -ralli suuntautui Valkeakoskelta Urjalan, Humppilan ja Forssan -seudulle. Eli käytännössä lähes samoille teille, missä ajettiin F-cupin osakilpailu Urjalassa 2005. Ralliin sisältyi 7 kpl erikoiskokeita, joista 1/5 ja 2/6 ajettiin kahteen kertaan. Kokonaisuutena reilun 300 km:n reitti sisälsi n. 90 EK-kilometriä. Ammattitaitoinen kisajärjestelykoneisto oli laittanut asiat kuntoon, jopa säätä myöden. Hyvät tiet ja kaikkiaan erinomaiset olosuhteet loivat hyvän tunnelman kesäkauden ensimmäiseen ennakkotutustuttavaan ralliin. SM-rallisarjalaisten perässä ajettuun F-ryhmäläisten kisaan startattiin 15 -kilpailijaparin voimin. Jossa mukana vahva edustus sarjamme terävintä kärkeä.

Pari pätkää tunnustelua, samalla lisää kyytiä!

Edellisestä nuottirallistamme vetomieskilpailusta, on viime vuodelta kosolti aikaa. Joka aiheutti pientä varovaisuutta ja totuttelua alun kilometreillä. Pienet pintaruosteet alkoivat irtoilla suorituksestamme parin ajetun pätkän jälkeen. Ja kolmosella jäimme pohja-ajasta enää 3,6 sekuntia. Kolmen erikoiskokeen jälkeen, ensimmäisellä tauolla olimme kilpailun 4. Parisenkymmentä sekuntia sillä hetkellä kilpaa johtanutta Seppo Kopraa perässä.

Paljon keskeytyksiä F-ryhmässä

Alussa kärkijoukkoon oli kovaa tunkua, mutta lopulta suurin osa F-ryhmän kilpakumppaneistamme joutui jättämään leikin kesken. Valitettavasti kuuluimme itsekin tähän epäonnisten kerhoon. Neljännellä EK:lla eräässä tiukassa oikeassa vauhtia oli paljon ja linja meni hieman leveäksi ajoradan ulkopuolelle. Harmittoman tuntuinen lipsahdus maksoi mielestämme liian paljon! Pieni ulkopenkan kyntäminen ei tuntunut auton sisällä miltään, mutta vetoakseli kuitenkin sai siipeensä ja katkesi. Paatuneina keskeyttäjinä saatoimme vain todeta homman olevan sitten tältä kertaa taas ohi.

Olisimme niin mieluusti ajaneet kisan loppuun asti, varsin kun tilanne oli kehittymässä juuri oikeaan suuntaan. Tauon jälkeiselle toiselle lenkille loppui monen muunkin matka ja maaliin saapui lopulta vain viisi kilpailijaparia.

Taas keskeytys!

F-cupin kesän avaus ajettiin Kankaanpään vauhdikkailla teillä. Heti alkumetreillä oli selvää, että mitään ei saa ilmaiseksi ja näin kaasu oli painettava pohjaan.

EK1 Ykkönen sujui mukavanlaisesti. Mitään mokia ei tullut ja aikakin oli kohtuullinen, ison luokan pelit menivät kuitenkin menojaan. Omassa luokassa aika riitti sarjalaisista neljänneksi! Vain 0.2 sekuntia Boströmin ja Kuhasen perässä luokkapohajt vetäisi Kauppisen Mikko.

EK2 Kakkonen tuli hieman varovaisemmin ja se näkyi välittömästi kellossa!!! Nyt sijoitus luokassa oli sarjalaisten kuudes.

EK3 oli aivan sikakovavauhtista valtion baanaa. Alun pienemmällä mutta vauhsikkaalla tiellä tuli varottua ehkä hieman liikaa loppu sitten tultiin se mitä Starletti kulki. Shikaanien jälkeen pitkä keskeytysputki sai valitettavasti jatkoa ja jouduimme parkeeraamaan auton tien laitaa. Harmin paikka!!!

Värikäs kilpailu takana

KÄRKISIJOITUS JÄI TÄLLÄ KERTAA SAAVUTTAMATTA !

Niin kuin jokaisella urheilijalla kilpailunsa aattona, oli meilläkin Vetomieskilpailun suhteen toiveita menestyksestä ja jopa pienestä yllätyksestä. Nyt kilpailun jälkeen ja koko alkukauden aikaansaannosten valossa, suurempi yllätys olisi kai ollut pääsy maalilipulle saakka!

Heikosta suorituksesta ei silti ollut kyse, vaikka viimevuoden 5. -sija on edelleen toistaiseksi parhaamme. Kilpailusta kotiuduttiin positiivisissa tunnelmissa ja tulevaisuuden suunnitelmia uhkuen.

EK13:lla Urriassa kilpailumme lähti käyntiin suunnitellusti ja saimme parannettua aikaamme viimevuotisesta muutamia sekunteja. Se oli selvästi kymmenen nopeimman joukkoon oikeuttavaa vauhtia. Alku oli ehkä kuitenkin hieman totuttelua ja mm. kartanlukijan jaloissa pyörinyt irrallinen jauhesammutin häiritsi nuotinlukuun keskittymistä.

EK 14 ja 15 :lle Ouninpohjaan suunnattiin innoissamme, siellähän viime vuonna teimme hyvää tulosta. Aivan yhtä korkealle emme nyt yltäneet. Tauolle saapuessamme oli kiipeäminen ylöspäin kärkikymmenikössä kuitenkin jo aloitettu.

EK 16 Moksi-Leustu Tämä 41km pitkä erikoiskoe on ollut yleensä kisan ratkaisupaikka. Erikoiskokeen lähdöstä noin 10 kilometrin kohdalla ajoimme edellä ajaneen Volvon kiinni. Ohi emme meinannut päästä millään!!! Minuutin perässä köröttelyn jälkeen se kuitenkin onnistui. Mutta tuulilasimme oli rikki samoin etuvalot ja koko keula pahasti kivenhakkaumilla. Kärjelle jäimme aivan liikaa vaikka aika olikin yleiskilpailun 8.

EK 17 Himos, oli tarkoitus ajaa täysillä läpi. Sillä edelleen oli mahdollisuudet nousta viime vuotiseen tulokseen kiinni. Se jäi kuitenkin haaveeksi, koska noin 1 km ennen maalia ala-arvoisella tiellä vetoakseli meni poikki osuttuaan maavalliin.

KALUSTO KUNTOON JA BAANALLE

Syksyn aikana on vielä hyviä ralleja tulossa, suoranaisia herkkupaloja. Joten kalusto laitetaan taas nopeasti kuntoon ja valmistaudutaan uusiin koettelemuksiin. Taka-akselisto vaihtuu nyt vahvempaan tavaraan, jolla päästään vetoakseli ja perävälitysmurheista lopullisesti eroon. Seuraavassa kilpailussa kartanlukijan hommia hoitelee Sami Jokioinen

YLEISKILPAILUN 4. JA YLIVOIMAINEN LUOKKAVOITTO !

Perinteinen Rantaralli toimi tänä vuonna Nuorten SM:n ja Lady Cup -sarjojen päättävänä osakilpailuna. Mukana olivat myös trophy 1400 ja vakio 1600 -luokat. Sekä Yleinen, A- ja B- juniorit omissa yleiskilpailuissaan. Kaikkiaan 162 kilpailijaparin ralli lähetettiin matkaan 276 km:n ja 6 EK:n reitille Naantalin keskustasta. Reitti suuntautui Pohjoiseen ja Koilliseen siten, että ensimmäinen huolto ja varsinainen tauko olivat Mynämäellä. Sitten ajettiin aina Yläneelle saakka, jossa huolto ja kaksi viimeistä erikoiskoetta.

Yleiseen luokkaan oli ilmoittautunut 30 kilpailijaparia. Oma tavoitteemme kelpo vauhti ja maaliin pääsy. Varsinaisia ongelmia ei kilpailun läpiviemisessä koettu. Normaalia pientä säätämistä mm. jarrujen kanssa oli ensimmäisten kolmen EK:n aikana. Silti alusta alkaen vauhti riitti selvään luokkajohtoon. Kunnollista kilpailua omassa luokassa ei käytännössä ollut, sillä lopputuloksissa voitto tuli lähes kahden minuutin erolla seuraavaan. Vertailu F-ryhmäläisten kesken piti tehdä isompaan luokkaan, josta paras Kimmo Juhannusvuori joutui kuitenkin harmillisesti keskeyttämään. Lopputuloksena siis Yleisen luokan nopein 2-vetoisten suoritus, heti parhaiden 4-vetojen tuntumassa!

KARTANLUKIJA JA HUOLTOPÄÄLLIKKÖ VAIHTOIVAT TEHTÄVIÄ !

Pian kaksi vuotta Samulin kartanlukijana toimineen Juha Kivimäen paikalle, istutettiin tähän kilpailuun huoltopäällikön viittaa kantanut ja teamin toiminnassa merkittävää vastuuta ottanut Sami Jokioinen. Normaalisti omissa tehtävissään kokeneet osaajat, olivat tässä asetelmassa melko noviiseja. Oikealla asenteella ja kokonaisnäkemyksellä päästiin molemmat kuitenkin nopeasti juonesta kiinni. Ja toistemme neuvoilla tuloksena oli onnistunut kilpailu ja molemmille jopa odotettua hienompi kokemus! Huollossa oli luonnollisesti muitakin, joista teamin omaa joukkoa Toni Lahola.

NAPPI SUORITUS LÄNSIRANNIKON-RALLISSA

Turun Urheiluautoilijoiden järjestämässä Länsirannikon Rallissa ratkottiin F-cupin voittajat. Ja käytiin ankara vääntö osakilpailun voitosta pienen ja ison luokan kesken.

Kilpailun reitti suuntautui Turusta, kylpylähotelli Karibian pihalta Lietoon, Paimioon ja Sauvoon. Viimeisestä erikoiskokeesta tehdyn valituksen vuoksi sitä oli jouduttu lyhentämään kymmenisen kilometriä. Ja 7 EK:n rallissa oli erikoiskoekilometrit typistyneet vajaaseen kuuteenkymmeneen. Sateisessa rallipäivässä riitti kuitenkin haastetta ja ajettavaa niin, että voittajat löydettiin kaikkiin luokkiin.

Sjöbergin kolmas perättäinen voitto
Yleisessä luokassa vahvimmin aloitti Michael Sjöberg, joka lopulta myös voitti yleiskilpailun. Pohja-aikoja Sjöbergille kirjattiin 4 kpl (EK:lle 1,2,5,ja 7)ja Pikkuluokan voittajalle Samuli Nevälle 3 kpl (EK:lle 3,4, ja 6). Yleiskilpailun kolmanneksi Mika Rantasalo, 4. Marko Mansikkamäki ja 5. Toni Kuhanen.

"Kotikenttäetu" luo ennakkopaineita
Kauden viimeinen osakilpailu ajettiin nyt Lounais-Suomalaisten kuljettajien "reviirillä". Ja paikallista mainetta oltiin lähdettu puolustamaan sekä nykyisten vakiokiertäjien, että nykyään hieman harvemmin kilpailleiden rattitaitureiden toimesta. Tästä esimerkkinä mm. Paimion Mika Korhonen, jolla allaan pitkästä aikaa 2- vetoinen auto, Toyota Corolla GT.
Jos joitakin kilometrejä reitistä sattuukin aina jonkun tuntemille tienoille. Tahtovat myös ennakkopaineet onnistumisesta kasvaa vähintään samassa suhteessa. Ajetaan missäpäin Suomea tahansa, kärki ajaa aina yhtä kovaa. Paikallisten päänahkojen nappaaminen on aina kaikkien tavoitteena ja nöyryytyksen pelko persuuksissaan "kotikisaansa" ajavat yrittävät tehdä parhaansa.

Rally Team Paimion kilpailukauden viimeinen ralli onnistui erinomaisesti. Aivan alussa jäätiin kilpailun kärjestä muutamia ylimääräisiä sekunteja. Mutta kilpailun puolivälissä ajettiin jo kahdet yleiskilpailupohjat. Myös viimeisellä Sauvon lenkillä vauhti säilyi hyvänä ja tuloksena vielä yksi pohja- aika lisää. Kovempaa ei enää päästä, kun auto ei yksinkertaisesti kulje tämän enempää. Viitosvaihteella ajetaan kierrosten rajoitinta vasten jopa mutkissa - toteaa Samuli kilpailun aikana!

Tekniikkamurheita tai muitakaan vastoinkäymisiä ei tällä kertaa koettu. Ja kausi saadaan päättää hyviin tunnelmiin. Odottelemme mielenkiinnolla uutisia ensi kauden kilpailuista ja sarjoista, jotta omat suunnitelmat voidaan lyödä lukkoon. Sikäli kun F-cup, Pelimies-sarja ja Vetomieskilpailu ensi vuonna ajetaan, pyritään niissä olemaan täysillä mukana.

Rally Team Paimio onnittelee F-cupin voittajia ja menestyjiä kaikissa rallisarjoissa ! Sekä kiittää hyviä kilpakumppaneita, yleisöä, yhteistyökumppaneita, Ralli.netin lukijoita ja erityisesti kilpailujen järjestäjiä kuluneesta kaudesta.